Kielen selkeys on ajatuksen selkeyttä. Olen varma, että kyseinen lause on totta ja näkemykseni on pelkästään vahvistunut kuluneen kuukauden aikana. Tähän on johtanut neljä asiaa.
1) Luin Katleena Kortesuon Tee itsestäsi brändi -kirjan.
Katleena painottaa moneen otteeseen, miten tärkeää kielen selkeys on. Hän suosittelee karsimaan turhan ammattijargonin ja pyrkimään kohti ymmärrettävää ja loogista puhetta.
2) Luin töissä Fredrik Harenin kirjaa Idea book.
Fredrik kehottaa ihmisiä selittämään ideansa ikään kuin puhuisi lapselle, sillä silloin on pakko selittää asiat ymmärrettävästi. Vain ymmärrettävä selitys todistaa, että puhuja itse on varmasti ymmärtänyt sen, mistä on puhumassa.
3) Koulin kahden ystäväni nettisivuprojektia.
Vaikka heidän asiansa on mielestäni selkeä ja looginen, nettisivut eivät kuitenkaan ole sitä. Ongelman muodostaa usein se, kun omassa asiassaan kovin syvällä olevat ihmiset yrittävät kertoa omasta osaamisesta vakuuttavasti. Tällöin helposti unohtuu, ettei lukija tai asiakas ole käsillä olevasta asiasta välttämättä alkuunkaan perillä. Eikä edes halua olla.
4) Jari Parantainen kirjoitti blogissaan virkakielen selkeyttämisestä.
Virkakieli jos mikä on usein todella vaikeaselkoista, eikä tälle epäselvyydelle ole minkäänlaisia perusteita. Ei ole kenekään etu, ettei virallisia kirjeitä tahdo ymmärtää suomeksi ollenkaan.
Siis kielen selkeys on ajatuksen selkeyttä ja ajatuksen selkeys on uskottavuustekijä. Karsitpa ammattijargonin, kirjoititpa kuin lukija olisi lapsi tai selkeytitpä virkakielen, lopputulos on sama. Lopputulos on hyvä.
Huomautan kuitenkin, että tämä sääntö koskee vain silloin, kun viestitään ei-asiantuntijatahoille. Jos kyseessä on oman alasi julkaisu tai keskustelu muiden asiantuntijoiden kesken, saattaa ammattijargon jopa nopeuttaa ja selkeyttää viestintää.
Miten oman viestin selkeyttä voi sitten testata? Anna teksti luettavaksi tai kerro ideasi, tuotteesta tai mielipiteesi ihmiselle, joka ei tiedä asiasta mitään.
Kestääkö sinun viestintäsi selkeystestin?
2 kommenttia artikkeliin “Ajatuksen selkeys on uskottavaa”
Tämä on tärkeä asia. Muistan kun teininä kirjoitin kouluaineita, fiktiivisiä pikku novelleja, ja äiti kysyi jotenkin näin ”miten tämä henkilö on päätynyt tuohon tilaan” ja jatkoi että pitäisi aina muistaa kirjoittaa muistaen, että vaikka se henkilöhahmo ja sen taustat tms on itselle kristallinkirkkaat, lukija ei voi tietää mitä on tapahtunut. Tämä on jotenkin jäänyt mieleen. Erityisesti tuo vinkki että anna teksti/sivut luettavaksi sellaiselle henkilölle joka ei aiheesta tiedä, on tosi hyvä. Ensimmäisenähän sitä ajattelee että no ei tuo ole mun kohderyhmää. Mutta eihän sitä voi tietää, entä jos onkin? Ja joka tapauksessa hänellä voi olla rakentavampiakin ehdotuksia kuin varsinaisesti kohderyhmään kuuluvalla, joka kenties tietää asiasta jotain.
(jestas kun rönsyilen :) )
Susanna
Hyviä rönsyjä! :) Nimenomaan asiasta mitään tietämätön saattaa löytää tekstistä helpommin aukkoja ja epäselvyyksiä, kun joutuu pohtimaan lauseen merkityksiä. Toki jos viestii tiiviille, pienelle ja asiaan vihkiytyneelle ryhmälle, voi käyttää alan omaa erikoissanastoa huoletta. Mutta jos haluaa muidenkin ymmärtävän, silloin selkeystesti on oivallinen!
Elisa Heikura